Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen mukaan hallitus on ohjelmansa mukaisesti osoittamassa tuntuvaa lisärahoitusta yliopistoille ja korkeakouluille (TS 16.10.2016). Ministeri kertoo, että tähtäimessä on suomalaisen tutkimuksen saattaminen kansainvälisen huippututkimuksen tasolle, ja yksi keino siihen on uusien tutkimuskeskittymien ja -ohjelmien synnyttäminen. Tavoite on kannatettava.
Grahn-Laasonen painottaa, että yliopistot saavat rahaa suhteessa tekoihin, eli korkeakoulut valitsevat alat, joilla on mahdollista olla kansainvälisellä huipulla. Tätä mitataan tavallisesti sillä, kuinka paljon tutkimusyksiköt saavat artikkeleita läpi arvostetuimpiin, kansainvälisiin julkaisuihin.
Yliopistojen rahoituksessa on kuitenkin huomioitava myös kansalliset tutkimussuuntaukset. Kansainvälisissä julkaisuissa vaaditaan useimmiten vertailevaa otetta, eli toisin sanoen verrataan Suomen tilannetta ja tutkimustuloksia muihin maihin.
Päästäksemme vertailevaan tutkimukseen, pitää ensin tehdä perustutkimusta. Tällöin sukkelletaan ”syvälle” esimerkiksi suomen kieleen, suomalaiseen kulttuuriin, politiikkaan tai historiaan. Näitä tutkimuksia on harvoin tarkoituksenmukaista tai edes mahdollista julkaista kansainvälisissä julkaisuissa.
Siksi monien yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden tutkimuksen laatua on arvioitava omanlaisin kriteerein.
Panostamalla perustutkimukseen hallitus osoittaa ymmärtävänsä korkeakoulujen tärkeyden Suomen tulevaisuudelle. Luodessaan rahoitusjärjestelmän, joka pitää kaikki tieteenalat muutoksessa mukana, hallitus näyttää vihreää valoa yleissivistykselle.
Sivistysyliopisto ja -yhteiskunta tarvitsevat monialaista tutkimusta, näkemystä ja osaamista. Rakenteellisia uudistuksia tarvitaan, kunhan ne tehdään yliopistojen kanssa yhteistyössä eri tutkimusalojen asiantuntijoita kuunnellen ja ymmärtäen.
Kirjoitus julkaistiin Turun Sanomissa, Pohjalaisessa, Ilkassa ja Forssan lehdessä