Vapaa-aika voi olla erittäin antoisaa, ja varsinkin jos sitä saa viettää Turussa. Arkiliikunnan lisäksi sporttinen Turku tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia erilaiseen liikkumiseen. Juoksutreeni Kuuvuoren portailla kohottaa kuntoa, moni taas nauttii ulkoilusta Ruissalon metsissä tai Aurajoen varrella. Lajikokeiluun, harrastamiseen ja sarjapelaamiseen löytyy kymmenittäin vaihtoehtoja. Penkkiurheilu on laji sekin – Turussa pelataan useissa lajeissa SM-tasolla ja maailman huippuja voi seurata esimerkiksi Paavo Nurmi Gamesissa.
Kulttuurin kuluttajille on tarjolla lukemattomia teatteriesityksiä, konsertteja ja suurempia musiikkitapahtumia. Ravintolamiljööt jokirannassa, Turun linna ja lukuisat museot avaavat ovet historialliseen ja moderniin kaupunkikulttuuriin. Merellisyys ja upea saaristo luovat ainutlaatuiset puitteet rauhoittumiselle, viihtymiselle, veneilylle, kalastelulle ja vaikkapa mökkeilylle.
Äkkiseltään näyttää siltä, että se mitä Turussa ei voi tehdä vapaa-ajalla, sitä ei tarvita. Ehkä kuitenkin pystymme vielä parempaan, sillä monipuolinen ja aktiivinen harrastaminen ja ajanvietto ovat hyvinvoinnin perusta. Kansanterveyden lisäksi kyse on myös kansantaloudesta.
Kaupungit ovat ratkaisevassa asemassa miellyttävän vapaa-ajan mahdollistamisessa. Monipuolisesta tarjonnasta hyötyvät koko seutukunnan asukkaat, matkailutoiminta ja monet yritykset.
Lenkkipolulta vesijumppaan: arki täynnä liikunnan iloa
Kaupunki tarjoaa mahdollisuuksia monipuoliselle liikunnalle. Liikuntapalvelut tuottavat itsessään nimensä mukaisesti kaupunkilaisten verorahoilla subventoituja mahdollisuuksia harrastaa erilaisia lajeja. Panostuksia on laitettu sekä tiloihin että puitteisiin. Esimerkiksi vuonna 2012 remontoitu Impivaaran uimahalli palvelee kaikkia turkulaisia ja naapurikuntien asukkaita.
Viimeisin kaupungin merkittävä uudisrakennus liikuntapuolella on vuoden 2018 alussa käyttöönotettu Kupittaan palloiluhalli, jonka ministeriö palkitsi vuoden urheilutilaksi. Kupittaan halli tarjoaa upeat puitteet ylimmän sarjatason urheilulle salibandysta lentopalloon. Harjoitustilaa tarvitaan kuitenkin lisää. Uusia halleja ei pystytä rakentamaan yksin kaupungin budjetista, vaan hankkeita on tehtävä yhteistyössä seurojen ja yritysten kanssa – kumppanuusmalleja on kehitettävä.
Tilojen lisäksi kaupunki ylläpitää monia eri lähiliikunnan paikkoja, kuten ulkoilureittejä ja eri lajeihin sopivia hiekkakenttiä. Ulkoilureittien varsille on viime vuosina ilmestynyt ulkokäyttöön tarkoitettuja kuntoilulaitteita. Matalan kynnyksen treenimahdollisuudet ovat hyvä lisä maksullisiin palveluihin. Olisi tärkeää, että mahdollisimman moni kaupunkilainen löytäisi itselleen sopivan tavan liikkua.
Yksi tärkeä arki- ja hyötyliikunnan muoto on pyöräily. Sen lisäksi, että se on ympäristöystävällinen ja myös vähän kaupunkitilaa vievä tapa siirtyä paikasta toiseen, pyöräily on tehokasta urheilua. Mitä paremmat ja ennen kaikkea turvallisemmat olosuhteet pyöräilylle luodaan, myös talvikaudelle, sitä useampi voi vaihtaa ainakin osan matkoistaan satulan selkään. Sähköpyörät tekevät läpimurtoa ja sekös sopii hyvin seitsemän kukkulan Turkuun. Myös Fölin kaupunkipyörät osaltaan lisäävät pyöräilykulttuuria.
Liikuntapalvelujen kehittämisessä tulisi panostaa jatkossakin erityisesti lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien tukemiseen. Seurayhteistyötä tulisi kehittää erityisesti tästä näkökulmasta. Nykyistä pisteytysjärjestelmää seurojen tukemiseksi tulisi arvioida uudelleen. Järjestelmässä on monimutkainen rakenne, jossa erilaiset tukimuodot ja avustukset limittyvät tai ovat jopa päällekkäisiä. Tukiperusteiden mittarit eivät ole ajan tasalla. Varteenotettava uudistus olisi siirtyä eräänlaiseen palvelusetelimalliin, jossa raha seuraa harrastajaa – erityisesti lapsia ja nuoria. Mallia pitää kehittää yhteistyössä seurojen kanssa.
Senioreiden oma liikuntaranneke on jo nyt varsin edullinen Turussa – 40 euron maksulla puolivuosittain saa liikuntapalveluja käyttää rajattomasti. Mainittava on myös erinomainen turkulainen innovaatio Aarnen talli, joka liikuttaa satoja ikämiehiä Kupittaan urheiluhallissa viikoittain.
Alennusryhmille on hinnoittelussa perusteensa, mutta perheiden liikunnan kohtuullisesta hinnoittelusta on kannettava huolta. Jos esimerkiksi pienen lapsen kanssa harjoittelee luistelua, voisiko aikuinen päästä jäälle maksutta? Käytännössä vanhempi tekee ohjaajan ja valmentajan palkitsevaa työtä sen sijaan, että itse siinä juurikaan pystyisi harrastamaan. Perheiden yhteisen liikkumisen esteeksi ei saa muodostua liian korkeat hinnastot.
Lasten liikunnan ihmemaat eri lähiöissä ja Kupittaan urheiluhallissa ovat erinomainen innovaatio. Nappulaliigan, kuten muidenkin vastaavien aluelähtöisten vapaaehtoisuuteen perustuvien seurojen, toimintaedellytyksiin on ohjattava riittävästi resursseja – ja etenkin tiloja. Samaan aikaan urheilukeskittymiä, kuten Kupittaata, kannatta kehittää voimakkaasti. Kupittaan koko alue on voimakkaassa kasvussa – kaupunginosan sporttimahdollisuudet kannattaa pitää korkeatasoisina.
Seuraavaksi kaupungin tulisi ottaa hankkeeksi peruskorjata tai uudisrakentaa täysimittainen jalkapallohalli, sillä Impivaaran halli on tullut ikänsä päähän. Yksi vaihtoehto olisi kattaa Kupittaan stadion. Investointiin tarvitaan kumppaneita ja hanke tulisi toteuttaa yksityisten sijoittajien kanssa yhdessä.
Myös toinen kunnollisen kokoinen uimahalli Itä-Turun puolelle tarvitaan palvelemaan kasvavan ja kehittyvän kaupunginosan asukkaita – erityisesti opiskelijoita. Turun kaksi maauimalaa keräävät hyviä kävijämääriä, mutta pystyvät palvelemaan käyttäjiä vain kesäisin.
Huippu-urheilun ja ammattilaisten sporttikaupunki
Urheilun vaikutus psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin on tieteellisesti todistettu tosiasia. Yksilöiden näkökulmasta suotuisat lajiolosuhteet voivat siivittää jopa ammattilaisuralle. Menestymisen mahdollisuudet korreloivat huippu-urheilussa pitkälti puitteisiin. Toki valmennuksen ja muun resurssoinnin on myös oltava riittävää.
Turulla pitäisi olla selkeä strateginen ja toiminnallinen suunnitelma huippu-urheilun osalta. Tarvitaan kunnollinen kartoitus olympialajien kohdalla: ovatko eri lajeille tilat ja harjoittelumahdollisuudet riittävällä tasolla? Millainen priorisointijärjestys kaupungilla on parannusten tekemiseksi? Mistä ja miten voidaan saada ulkopuolista rahoitusta? Työskentelyn pitää olla ennakoivaa ja pitkäjänteistä, sillä muuten avustamisessa ajaudutaan helposti tekohengityksen tielle.
Olympiakomitean tekemissä rankingeissa, jotka vaikuttavat lajikohtaisten valmennuskeskusten sijoittumiseen Suomessa, Turulla riittää petrattavaa. Panostukset kunkin lajin olosuhteisiin ovat oleelliset, mutta lisäksi tarvitaan edellytykset oheisharjoitteluun, ravitsemuspalveluihin, asumiseen ja huoltoon. Kupittaan keskittymällä on mahdollisuuksia. Valmennuskeskuksia pitää systemaattisesti tavoitella Turkuun, koska ne tuottavat parhaimmillaan toiminnallisuuden lisäksi taloudellista tuottoa kaupungille. Tässä onnistutaan, kun kaupunki on riittävän uskottava toimija tarjoamaan koko tämän paletin, jota huippu-urheiluvalmentautuminen edellyttää.
Urheiluseurat ja lajiliitot ovat toki avainasemassa. Paras asiantuntemus on ammattilaisilla ja vapaaehtoisilla, intohimoisilla urheiluihmisillä, joiden kanssa kaupungin liikuntapuolen pitää käydä jatkuvaa vuoropuhelua. Huippuvalmentajat olisi koottava säännöllisesti pyöreän pöydän keskusteluun, esimerkiksi Urheiluakatemian koordinoimana. Päätöksentekijöiden pitää myös osallistua vuoropuheluun. Konkreettisia yhteistyön muotoja ja pitkän aikavälin tavoitteita tulisi asettaa, noudattaa ja myös seurata. Kaupungin liikuntapolitiikan tulisi olla hallinnonrajat ylittävää ja monialaista ohjelmallista työtä.
Huippu-urheilun osalta kaupungin rooli on tarjota alusta kansainväliselle yhteistyölle. Pitää luoda verkostoja ja yhteistyömahdollisuuksia eri kaupunkien välille. Varsinkin nuorten lahjakkuuksien menestymisen edellytys on löytää oman lajinsa huipputason valmennusta ja harjoitusleirejä muista pohjoismaista, jopa ympäri maailmaa. Turulla on valmiiksi hyvää suhdetoimintaa esimerkiksi ystävyyskaupunkeihin – urheilua on pidettävä vahvasti esillä, kun tehdään vierailuja ja yhteistyösopimuksia.
Turku Future Sport -hanke on toki jo käynnistetty. Sen tavoitteena on luoda kaupunkiin laaja-alainen ja kansainvälinen liikunnan ja urheilun ekosysteemi, jonka ytimessä ovat hankkeen verkostotoimijat ja yritykset. Konseptissa on monta osa-aluetta ja se nivoutuu osaksi kaupungin strategiaa. Tavoitteet ovat kannatettavia, mutta vielä tarvitaan resurssointia ja konkreettisia toimia, jotta hanke ei jää vain kauniiden ja hyvien päämäärien listaukseksi.
Viiden tähden kulttuurikaupunki
Kulttuuri on laaja käsite ja pitää sisällään henkistä hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja sivistystä. Kaupunkikulttuuri on itsessään ainutlaatuinen kokemus urbaanista elämäntavasta, jossa ihmiset kohtaavat ja löytävät elämyksiä. Turkulaista kulttuuria vauhdittavat kaupungin ainutlaatuiset historialliset kontekstit: Suomen vanhimmalla kaupungilla ja entisellä pääkaupungilla on vahva perinne yhtenä Itämeren alueen kauppapaikkana. Niin ikään yhteys Ruotsiin ja sitä myöden kaksikielisyys ja suomenruotsalainen kulttuuriperimä ovat läsnä modernissa Åbossa.
Turkulaiset ovat itseriittoisia omasta kotikaupungistaan, mikä näkyy hyvin esimerkiksi kaupungin omassa Kiss My Turku -markkinointikampanjassa. Keväällä 2020 Turku nimesi omat urheilulähettiläänsä – miksei seuraavaksi myös kulttuurilähettiläät nostamaan tietoisuutta turkulaisesta osaamisesta kansallisesti ja kansainvälisesti?
Kulttuuripalveluja on kohennettu Turussa nimenomaan viime vuosikymmenten aikana. Kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 projekti vanhan varikon kunnostamisesta kulttuurikeskus Logomoksi on osoittautunut menestykseksi. Kaupunginteatterin mittava remontti valmistui syksyllä 2019. Seuraavaksi on tulossa uusi konserttitalo tai -sali korvaamaan vanhan ja lisäksi uusi Suomen historian ja tulevaisuuden museo kaupungin 800-juhlavuoden kunniaksi. Taidemuseota, Käsityöläismuseota tai Wäinö Aaltosen museota ei myöskään sovi unohtaa. Turun Musiikkijuhlat on kansainvälisesti arvostettu jokavuotinen tapahtuma.
Turku siis todella on panostanut ja jatkaa panostuksia kulttuurisektoriin. Kaupunkilaisten iloksi modernit tilat tarjoavat näytelmiä, esityksiä ja näyttelyjä. Opastetut kierrokset avaavat portit kaupungin pitkään historiaan.
Vaikka talot ja salit ovat tärkeä osa kulttuuripalveluja, kaikkien saatavilla ja erityisesti opiskelijakaupungin ylpeydenaihe on eittämättä Turun pääkirjasto. Uusi, toiminnallisesti nykyaikainen ja arkkitehtuurisesti upea kirjastorakennus nousi vanhan rakennuksen kylkeen vuonna 2008.
Kirjastopalvelujen muutos kytkeytyy laajempaan median ja teknologian murrokseen sekä toisaalta myös alusta- ja jakamistalouden nousuun. Jos ennen kirjasto oli nimensä mukaisesti paikka, jossa luettiin tai lainattiin kirjoja, ovat ne nykyään myös kohtaamispaikkoja ja tiloja, joissa voi tehdä paljon muutakin kuin lukemista. Turun kirjaston palveluihin kuuluvat jo nyt luentosarjat, elämykselliset tapahtumat, verkkopalvelujen käyttö tai vaikkapa 3D-tulostaminen. Kirjaston muuntautuminen lainaamoksi tarkoittaa sitä, että kohta sieltä voi saada käyttöönsä esimerkiksi ompelukoneen, liikuntavälineitä tai soittimia.
Kirjastojen selvästi orastava, uusi kukoistuskausi ilmentää koko kulttuurikentän muutosta. Kyse ei ole enää vain korkeakulttuurista vaan siitä, että yhteisöllisyyden myötä kulttuurin kenttä kaikkine muotoineen koskettaa arjessa yhä useampia kaupunkilaisia.
Tapahtumia ja elämyksiä vuoden ympäri
Kansainvälisesti kiinnostava Turku syntyy siitä, että kulttuurielämyksiä on tarjolla moneen eri makuun ja tarkoitukseen ympäri vuoden. Turkulaisten omaleimainen kaupunkikulttuuri ponnistaa historiallisesta ja merellisestä ainutlaatuisuudesta ja sitä pitää edelleen vahvistaa. Jos mittarina pidetään keskiaikaista linnaa, katedraalia ja jokea, Turun voi todeta olevan Suomen ainoa eurooppalainen kaupunki.
Ei liene sattumaa, että Suomen vanhin musiikkifestivaali ”Ruisrock” myy loppuun vuosi toisensa jälkeen – harvasta kaupungista löytyy niin upeat olosuhteet musiikkikokemukselle. Kesäisessä Turussa on tarjolla myös monia muita festareita, markkinoita ja urheilutilaisuuksia. Turun ravintolakulttuuri on viime vuosina noussut todella korkeatasoiseksi – mikä näkyy tarjonnan määrässä ja laadussa. Jopa arki-iltoihin pöytävaraukset on Turussa tehtävä hyvissä ajoin. Kaupunki saisi myöntää entistä helpommin lupia terasseille ja sisäpihojen ravintolakäytölle, sillä niistä syntyy eurooppalaista tunnelmaa.
Merellisyys on Turun valtti ja siihen kannattaa panostaa. Aurajoen ranta houkuttelee keväästä syksyyn erilaisia tapahtumakonsepteja tuottamaan elämyksiä niin kaupunkilaisille itselleen kuin vierailijoillekin. Vanhan Suurtorin joulumarkkinat ovat vetonaula, mutta vielä mahtuisi talvikaudelle lisää uusia tapahtumia.
Yksi ilmeinen puute Turulla on – vetovoimaista perhematkailukohdetta saa kaupungista vielä hakea. Huvipuistot laitteineen ja eläintarhat karsinoineen saattavat olla jo vanhanaikaisia, mutta jotakin muuta, luonnonläheistä, liikunnallista ja elämyksellistä konseptia pitäisi Turkuun houkutella. Saaristosta ja merellisyydestä voisi löytyä idealle käyttökelpoisia siemeniä.
Kaupungin tulee suhtautua ennakkoluulottomasti uusiin ideoihin ja kokeilukulttuurin hengessä mahdollistaa erilaisten toimijoiden yritteliäisyys Turussa. Esimerkiksi jokivarren hämähäkkitontille, niin kauan kuin se on vain parkkikäytössä, voisi rakentaa väliaikaisia esiintymislavoja, taidenäyttelyjä, graffitiseiniä, luistelukenttää, pulkkamäkeä tai sählykaukalon. Kaupungin kannattaa suhtautua kumppanuuksiin suopeasti. Villeimmätkin ideat pitää toivottaa tervetulleeksi Turkuun – niistä voi syntyä vaikka minkälaisia menestystarinoita.
Kohti vieläkin parempaa vapaa-aikaa
Turku tarvitsee strategisen ja toiminnallisen liikuntaohjelman, joka läpileikkaavasti huolehtii sekä arkiliikunnan, harrastamisen että huippu-urheilun edellytyksistä. Kumppanuus- ja verkostotyöskentelyllä ohjelman suunnitteluun ja toteutukseen saadaan sitoutettua asukkaat, seurat ja yritykset mukaan.
Turussa kannattaa vahvistaa entisestään kansainvälistä kaupunkikulttuuria, kuten elämyksellisten tapahtumien tarjontaa, ruoka- ja ravintolaelämää, ihmisten mahdollisuuksia viettää aikaa ja kohdata yhteisöllisesti. Kaupungissa tulee olla avoimet ovet ideoille, yrityksille, yhteisöille ja liikkeille sekä ruohonjuuritason toimijoille. Urbaani kulttuuri syntyy siitä, että kaupunki ei rajoita, vaan mahdollistaa.
Turkulaisten iloksi kotikaupungista löytyy niin paljon aktiviteetteja ja elämyksiä kaikkina vuodenaikoina, että kaupunkilomailuun löytyy loistavat ainekset ilman matkailuakin. Kehittyvä ja kasvava kaupunki erottuu muista asuinpaikoista siinä, että sieltä löytyy aina kiinnostavaa koettavaa ja tekemistä ihan jokaiselle.
Kirjoitus on julkaistu kokoelmateoksessa Ainutlaatuinen Turku. Kirjassa avataan yli 15 kirjoituksessa Suomen vanhimman kaupungin tulevaisuuden näkymiä ympäristöön, hyvinvointiin, talouteen ja sivistykseen. Lue kokonaisuus täältä.