Lapset edellä! Joustoa perhevapaisiin

Perhearkea kutsutaan ruuhkavuosiksi – aikataulutettua tasapainoilua lastenhoidon, työn ja perheenjäsenten harrastusten välillä. Oppeja lastenkasvatukseen on tarjolla enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Työelämän vaatimukset nousevat vuodesta toiseen ja nuorten stressitaso on korkea.

Ei ihme, jos perheen perustaminen vaikuttaa monista nuorista melko järjettömältä ratkaisulta.

Suomen syntyvyysennuste vuodelle 2019 on alhaisemmalla tasolla kuin koskaan sotavuosien jälkeen. Tämä tarkoittaa nopeutuvaa väestön vanhentumista, huoltosuhteen heikkenemistä ja hyvinvointia edistävien palveluiden rapautumista veronmaksajien puutteeseen.

Tarvitsemme perhepolitiikkaan uudistuksia – sellaisia ratkaisuja, joiden myötä ruuhkavuodet ovat sittenkin sitä ”elämämme onnellisinta aikaa”.

Lähtökohtana sujuva arki

Perhevapaauudistuksen lähtökohtana on oltava lastenhoidon ja työnteon sujuvampi yhdistäminen eli joustojen lisääminen. Tämä tavoite on nostettava keskustelupöydälle pian, jotta lapsille ja perheille saadaan paras mahdollinen ratkaisu aikaiseksi.

Kokoomuslaisen maailmankatsomuksen ytimessä on yksilönvapaus. Luotamme ihmisten omaan harkintakykyyn ja tietoon siitä, mikä on se paras lastenhoidon ja työnteon yhdistämisen ratkaisu omalla kohdalla. Perhevapaauudistus on puolueelle näytön paikka.

Perheille oikeus päättää

Ansiosidonnaista vanhempainvapaata tulee saada jakaa lyhyemmissä jaksoissa vanhempien välillä. Osa-aikainen työskentely on pystyttävä yhdistämään vanhempainvapaaseen. Ja lisäksi, vapaata on oltava mahdollista käyttää pilkotusti lapsen ensimmäisiin kouluvuosiin saakka.

Etuusjärjestelmä voi kannustaa jakamaan vapaita nykyistä tasaisemmin molemmille vanhemmille, mutta muutkin ratkaisut pitää mahdollistaa. Nykyään myös yhä useammassa perheessä huoltajuus on ratkaistu muutoin kuin perinteisen ydinperhemallin mukaisesti.

Tärkeintä on antaa perheille mahdollisuus hoitaa vauvaa kotona siihen hetkeen, että valmiudet päiväkotiin ovat olemassa. Suurin osa lapsista kävelee ja kommunikoi riittävästi noin puolentoista vuoden iässä – osa aiemmin, osa myöhemmin. Vanhemmat tuntevat lapsensa kehitysvaiheet parhaiten.

Työmarkkinoiden tasa-arvoon muitakin lääkkeitä

Perhevapaakeskustelussa on noussut esiin vaatimus, jossa vapaat jaetaan systemaattisesti äideille ja isille. Perusteena on naisten urakehityksen turvaaminen siten, ettei pitkät tauot vaaranna työmarkkina-asemaa tai heikennä eläkekertymää.

Huoli on aiheellinen, mutta lääkkeen valinnassa on oltava tarkkana. Sanelu sopii huonosti yhteen valinnanvapausperiaatteen kanssa. Äitien työmarkkina-asemaa on kohennettava, mutta se ei saa tapahtua lastenhoitojärjestelyjä määräämällä.

Kompensaatio osoitettava työnantajalle

Kannatettava ratkaisu tasa-arvon eteen on työnantajille osoitettava korvaus vanhempainvapaiden kustannuksista. Ne tasoittavat kuluja perheellisten ja perheettömien välillä. Yrityksille ja muille työnantajille osoitettava kompensaatio vähentää työllistämiseen liittyviä riskejä.

Tällä hetkellä ”synnytystalkoiden” maksumiehinä ovat työnantajat, joille koituu hallinto- ja rekrytointikuluja mahdollisesti useammalta vuodelta. Olisi tärkeää, että työmarkkina-asema olisi tasapuolinen perheellisten ja perheettömien välillä riippumatta siitä, ovatko vanhemmat äitejä, isiä tai yksinhuoltajia.

Joustavassa perhevapaajärjestelmässä etsitään ratkaisuja vanhempien työurien ja hoitojärjestelyjen yhteensovittamiselle. Todellinen tasa-arvoteko on huolehtia lasten hyvinvoinnista ja perheellisten työmarkkina-asemasta – piparkakkumuottiin rakennetut mallit eivät ole modernia yhteiskuntapolitiikkaa.