Korkeakoulutettujen määrää lisättävä 50 prosenttiin – Suomen menestyminen ja suomalaisten hyvinvointi riippuvat sivistyksestä ja osaamisesta

Tulevaisuuden hyvinvoinnin yhtälö on lopulta aika yksinkertainen. Hyvinvointi kasvaa osaamisesta ja työnteosta. Ja ilman osaamista ei ole työtä, ja jokaisen on tehtävä töitä osaamisensa ja kykyjensä mukaan.

Ahkeruudesta ja osaamisesta on myös palkittava. Sen lisäksi kaikista on pidettävä huolta. Kanssaihmisistä välittäminen on sivistystä.

Sivistys ja osaaminen. Kaikki perustuu lopulta sille. Osaaminen on elintärkeä voimavara Suomen menestykselle. Sivistys on paitsi ihmisten ja yhteiskunnan rakennusvoima, myös muutosvoima ja arvo sinänsä – itseisarvo. Sivistys on yhteiskunnan syvää vastustuskykyä monenlaisia vaaroja vastaan.

Mutta mistä osaaminen ja sivistys sitten syntyvät? Ihmisten ja asioiden kohtaamisista. Opettaminen ja opiskelu on nimenomaan ihmisten ja asioiden kohtaamisia: varhaiskasvatuksessa, peruskoulussa, lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakoulussa tai yliopistolla. Yhteisöllisyys heikentyi korona-aikana, ja siinä meillä on nyt paikattavaa.

Koko koulutuspolku kuntoon

Koko koulutuspolun onkin oltava kunnossa, jotta Suomi on jatkossakin sellainen korkean osaamisen sivistys- ja hyvinvointiyhteiskunta, jollaisena olemme sen oppineet tuntemaan,

Koko polun, aina varhaiskasvatuksesta ylimpiin akateemisin jatkotutkintoihin on oltava sujuva, tasa-arvoinen, laadukas sekä riittävästi rahoitettu. Ilman huippukunnossa olevaa koulutusketjua Suomi ei pärjää.

Olemme aivan oikein päättäneet nostaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen neljään prosenttiin BKT:sta. Tie on pitkä ja vaatii vuosittain satojen miljoonien eurojen lisäpanostuksia julkiselta ja erityisesti yksityiseltä sektorilta. Tarvitaan siis rahaa, paljon ja pitkäjänteisesti, yli vaalikausien. Mutta panostukset eivät auta ja tuota hedelmää, jos pullonkaulaksi muodostuu se, että meillä ei ole osaajia.

Työvoimapulan ratkaiseminen on kohtalonkysymys

Tarvitsemme nyt ja tulevaisuudessa entistä enemmän osaamista. Tämä päätee niin koko Suomeen kuin Varsinais-Suomeenkin. Maakuntamme kasvu ja työpaikat ovat täysin kiinni siitä, onko meillä tulevaisuudessa riittävästi osaavia eri alojen tekijöitä. Hyvällä tiellä olemme, sillä Turun yliopisto oli koko Suomen suosituin hakukohde viime kevään yhteyshaussa.

Akuutti työvoimapula on todellisuutta jo nyt, ja kun väestö ikääntyy ja työikäinen väki vähenee, olemme tosipaikan edessä. Siksi työ- ja osaamisperusteista maahanmuuttoa tarvitaan lisää. Varsinais-Suomen yritysten menestyksestä paljon on jo nyt kiinni siitä, miten ne saavat houkuteltua oman alansa ammattilaisia töihin – muualta Suomesta ja ulkomailta.

Ja kun ajattelee Turkua ja ruotsinkielistä yliopistoamme Åbo Akademia – miksi emme toden teolla houkuttelisi Ruotsista nuoria aikuisia opiskelemaan, ja jos hyvin käy myös jäämään töihin tänne? Tällä saralla jotain tehdäänkin, mutta vaihteen voisi vaihtaa isommallekin.

Koulutustasoa on nostettava – pelkällä perusasteella ei työllisty

Suomessa tavoitteena pitää olla, että vähintään puolet nuorista ikäluokistamme suorittaa korkeakoulututkinnon. Tavoite on kova ja vaatii työtä. Tie on pitkä, mutta se on syytä kulkea. Turun yliopiston edustajia tavatessani rehtori totesi, että tavoitteen saavuttaminen voisi olla realismia vuonna 2035. Olemme liian pitkään jääneet korkeakoulutetuissa 40 prosentin tasolle.

Tärkeässä roolissa tässä on yliopiston rinnalla ammattikorkeakoulu. Työelämäkorkeakouluna sen merkitystä maakunnalle ei voi liikaa korostaa. Kolme neljästä valmistuneesta työllistyy Varsinais-Suomeen ja kolme neljästä yksityiselle sektorille. Kovia lukuja.

Samaan aikaan kun nostamme korkeakoulutettujen osuutta, on pidettävä kiinni siitä kunnianhimoisesta tavoitteesta, että joka ikinen nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon. Jo nyt ja etenkin tulevaisuudessa on niin, että pelkällä perusasteen koulutuksella työpaikan löytäminen on todella, todella vaikeaa.

Osaaminen ja työ ovat erottamaton parivaljakko

Osaaminen vaikuttaa yksilötasolla suoraan työllistymiseen ja yhteiskunnan tasolla työllisyysasteeseen. Siksi pitää pitkäjänteisesti ja järjestelmällisesti panostaa koulutusjärjestelmän toimivuuteen.

Yksilötasolla korkea koulutus auttaa ihmisiä työllistymään paremmin ja vaativampiin sekä mielenkiintoisempiin tehtäviin. Niistä ainakin pitäisi maksaa paremmin – ja siitä lisätulosta ahkerien ihmisten pitäisi saada pitää itsellään nykyistä suurempi osa. Siksi kokoomus puhuu aina työn verotuksen alentamisesta.

Yhteiskunnan tasolla kasvu ja menestys syntyy korkeasta osaamisesta ja korkeasta työllisyydestä. Suomalaisia menestystarinoita ei synny ilman maailmanluokan koulutusta ja tutkimusta.

Suomessa pitää tehdä investointeja tulevaisuuteen. Ja sellaisia uudistuksia ja panostuksia, jotka parantavat kasvua ja työllisyyttä. Paras investointi tulevaisuuteen on panostaa koulutukseen ja tutkimukseen. Maamme osaamispääoma on ihmisissä.

Koulutukseen panostaminen on myös paras lääke eriarvoistumista vastaan.

Sini Ruohonen

Lue myös kirjoitukseni: Kouluihin työrauha oppimista varten