Kokoomuksen ja KD:n valtuustoryhmän talousarviotavoitteet vuodelle 2025
Turku on kasvava kaupunki, joka on aina ollut vahva sivistyksen, talouden ja kulttuurin keskus. Kaupunkimme voi menestyä uudessa ajassa, jossa katse on kohdistettu täysimääräisesti sivistys- ja elinvoimatehtävän toteuttamiseen. Haluamme varmistaa, että Turku jatkaa edelläkävijän roolissaan luoden edellytyksiä laadukkaalle koulutukselle, kestävälle talouskasvulle ja hyvälle elinympäristölle kaikille asukkailleen. Tehtävänämme on varmistaa, että jokaisella turkulaisella on mahdollisuus turvalliseen arkeen, sujuvaan liikkumiseen, osaamisen kehittämiseen, työntekoon ja harrastamiseen. Menestyvät yritykset ovat Turun kasvun moottoreja. Turussa yrityksille ja niiden uusille ideoille sanotaan kyllä.
Turku valmistautuu täyttämään 800 vuotta. Juhlavuosi 2029 on käännekohta Turun historiassa. Uusi musiikkitalo Fuuga nousee Aurajoen rantaan, kaupunki rakentuu vahvasti Kupittaalle ja Itäharjulle sekä Linnanniemeen. Ympäri Turkua on tehty merkittäviä panostuksia koulutiloihin ja asukaslähtöiset liikuntapalvelut löytyvät eri kaupunginosista. Uusi Turku on uudistuva, kehittyvä, vetovoimainen ja viihtyisä. Ilmastotyössä olemme saavuttaneet kansainvälisestikin merkittäviä tuloksia.
Talousjohtaminen ja verotus
Budjetin toteumaa tulee valvoa ja raportoida entistä tarkemmin virkajohdolle ja päätöksentekoelimiin. Lähtökohtaisesti ylityksiä ei tule hyväksyä. Poikkeamiin tulee puuttua ja ne tulee tuoda päätöksentekijöille tiedoksi ja esittää korjaavat toimenpiteet välittömästi tilanteen havaitsemisen jälkeen. Talousarvion ja talouden toteuman seurannan työkaluja tulee entisestään kehittää. Tässä työssä on syytä painottaa eri palveluiden yksikköhinnan määrittämistä, jotta menoja voidaan aiempaa paremmin yhdistää tuotettavaan palveluun ja siten pyrkiä lisäämään kustannusvaikuttavuutta toiminnassa.
Vuodelle 2025 on kaikesta huolimatta syntymässä erittäin merkittävä alijäämä, joka on perusteltavissa vain sillä, että kaupunki on maan hallitusten päättämien hallinnollisten reformien jälkeen vahvasti riippuvainen taloussuhdanteista johtuen erityisesti yhteisöverojen vaihtelusta ja työttömyyden hoidon kustannuksista. Tällä hetkellä talouden kasvuennusteet ovat kuitenkin positiivisempia kuin vuodelle 2024.
Esitetty 0,2 prosenttiyksikön kunnallisveron korotus on hyväksyttävissä vain, mikäli esitetystä sopeutuksen tasosta sekä pysyvästä henkilöstön kustannusvähennyksestä pidetään samalla kiinni. Valtuustoryhmä kannattaa lähtökohtaisesti esitettyjen toimien suuruusluokkaa. Jos kuitenkaan taloussuhdanne ei muutu, eikä talous ala kasvaa, lisäsopeuttamiseen on varauduttava kaikilla palvelualoilla jo vuoden 2025 aikana.
Investoinnit
Kaupungin talouden keskeisin ongelma on käyttötalouden rakenne ja kustannukset. Investointeja tarvitaan kaupungin kehitykseen, ja ne ovat oma erillinen kokonaisuutensa. Tilainvestointeihin käytetyistä euroista nykyisellään 75 % kohdistuu kouluihin ja päiväkoteihin.
Kaupungin tuloja vahvistavien kasvuinvestointien tuottoja pitää ensisijaisesti osoittaa velkaantumisen taittamiseen. Investointien tuloutusten aikataulusta on laadittava aikatauluarvio samoin kuin hankkeiden menoista ja toteutuksestakin.
Investointien rasitteeksi on muodostunut kasvavat korkomenot. Maailmantalous osoittaa kuitenkin elpymisen merkkejä, ja korkotaso on laskussa. Investointisuunnitelmissa tulee ottaa huomioon pitkän aikavälin kaupunkikehityksen tavoitteet, mutta varautua myös suhdanneriskeihin.
Korjausvelkaa ei saa päästä kertymään entiseen tahtiin, vaan kaupungin tilat ja palvelut on saatava kestävälle tasolle. Tämä vaatii kiinteistöjen kunnossapidon ja korjausten parempaa suunnittelua sekä investointien ajallista jaksottamista, jotta kasvava investointitarve pystytään myös taloudellisesti kantamaan.
Infrainvestoinneissa erityinen huomio on jatkossa kiinnitettävä kokonaiskustannuksiin ja vertailukelpoisuuteen yksityisten toimijoiden vastaavien hankkeiden kanssa. Infran korjaustyömaat haittavaikutuksineen eivät saa venyä eli toteutusaikataulun pitää olla pitävä.
Pormestariohjelman velkakatosta pidetään kiinni ja uuden valtuustokauden kestävään investointi- ja velkaantumistasoon on valmistauduttava.
Kiinteistömistaminen ja yhtiöt
Kaupunki etsii ratkaisun Taito-kampuksen sekä muiden mahdollisten rakennuttamiensa kokonaisuuksien omistusjärjestelyille siten, että käyttäjän kustannukset eivät kasva. Esimerkkinä toimii AMK:n uusi kampus, joka vastaa AMK:n muuttuviin tarpeisiin.
Päiväkoteja rakennetaan vuokra- ja elinkaarihankkeina, joissa kaupunki ei itse rakenna, mutta toteuttaa palvelut. Näistä hankkeista on kerättävä kokemukset ja tutkittava mahdollisuuksia toteuttaa osa myös muista, kuten kouluhankkeista, joko vuokra- tai elinkaarihankkeina.
Kaupungin markkinoilla toimivien yhtiöiden tuottavuus- ja osinkotavoitteiden tulee olla vertailukelpoiset samalla alalla toimivien muiden yritysten kanssa, jotta ne tukevat kaupungin taloutta ja toimintaa tehokkaammin.
Osaava Turku
Jotta turkulaiset lapset saavat opiskella turvallisissa ja terveellisissä tiloissa, kouluinvestoinnit toteutetaan suunnitellusti. Ajallista jaksottamista on pyrittävä tekemään rakentamisen aikatauluttamisella. Lisäksi hankesuunnitelmien osalta on käytävä läpi vielä mahdollisuudet kustannusten alentamiseen.
Opetuksen vaikuttavuutta, eli lasten oppimistuloksia erityisesti perustaitojen osalta on testattava, seurattava ja mitattava. Näille mittareille on asetettava tavoitteet ennen kouluvuoden alkua, ja lautakuntaa informoidaan tuloksista säännöllisesti.
Turku toteuttaa lukuvuoden 2025–2026 aikana koulu alustana -mallin mahdollistamalla koulutilojen hyödyntämisen harrastuskäyttöön koulutyöaikojen ulkopuolella.
Toimiva Turku
Kaupungin tulee parantaa asiakaspalveluaan ja kuunnella asukkaitaan ja yrityksiään ratkaisukeskeisesti ja näiden ns. asiakkaiden näkemyksiä ja tarpeita ymmärtäen. Vastaukset asiakkaille pitää antaa nopeasti ja valmistelulla pitää olla aikataulu ja siitä on pidettävä kiinni.
Asiakaspalvelun sujumisen tulee kaikilla palvelualueilla perustua selkeisiin mittareihin, analyysiin sekä operatiivisen ja poliittisen johtamisen ja valvonnan vastuujakoihin.
Turku kasvaa ennätysmäistä vauhtia. Samalla koko kaupunkiseutu kasvaa. Se asettaa valtavia toiminnallisia haasteita liikennejärjestelmän kestävyydelle ja liikenteen ruuhkautumiselle. Siksi Turussa on varauduttava sekä joukkoliikenteen kapasiteetin kasvattamiseen että kulkutapaosuuden voimakkaaseen muutokseen kohti kevyempiä liikkumismuotoja.
Kulkutapaosuuden muutoksessa runkobussien käyttöönoton odotetaan parantavan tilannetta. Muutosta tulee mitata ja arvioida ja siitä tulee raportoida päätöksentekijöille mahdollisine toimenpide-ehdotuksineen.
Pyöräilyn sähköistyessä ja sitä myöden yleistyessä pyöräverkostoa on syytä kehittää edelleen. Asukasmäärän kasvun myötä väistämättä autoilijoidenkin määrä kasvaa ja siksi on välttämätöntä pitää huoli vetävistä päälinjoista ja pysäköintiedellytyksistä, sillä muutoin koko kaupunki ja kaikki liikennemuodot kärsivät.
Liikkumisen ratkaisuissa on kiinnitettävä huomiota liikkumisen turvallisuuteen, helppouteen ja sujuvuuteen erityisesti kaupungin keskustan alueella. Keskeisiin pysäköintilaitoksiin, kuten Toriparkkiin ja Louheen on päästävä helposti. Kaupunkitilaa on pyrittävä jakamaan tasaisesti eri liikkumismuotojen kesken, mutta kaikkien on välttämätöntä myös ymmärtää, että ydinkeskustassa vain yhteisymmärryksellä liikenne sujuu.
Sähköpotkulautojen osalta tulevaa lainsäädäntöä hyödyntäen pystytään sähköpotkulautojen määrää ja liikkumista kaupunkitilassa hallitsemaan päämääränä kaikkien turvallisuus, siisti pysäköinti ja käytön jouheus.
Matkakeskuksen osalta selvitetään yksityisen toimijan mahdollisuutta kumppanuushankkeen muodossa. Myös synergiat muiden alueen hankkeiden kanssa on tutkittava.
Merellinen Turku
Merikaupunkivisiota ja alueen kehittämistä jatketaan Länsi-Turun kaavoituksella. Hirvensalon ja Uittamon väliselle sillalle toteutetaan suunnittelumäärärahavaraus. Turun saariston vetovoimaa matkailun suhteen vahvistetaan seudullisena yhteistyönä, ja yksityisen sektorin toimijoita autetaan ja rohkaistaan toiminnan toteuttamisessa.
Yhteistyön ja yhteisöllisyyden Turku
Innovaatiokumppanuuksien kriteerejä ja prosessia tulee uusia vastaamaan hankkeiden toteutuskelpoisuutta. Päätöksentekijöiden näkemykset tulee huomioida nykyistä paremmin valmistelun eri vaiheissa.
TE-uudistus astuu voimaan 1.1.2025. Turku toimii isäntäkuntana 22 kunnalle mutta samaan aikaan suurimmat haasteet työttömyyden kasvusta ovat Turussa. Uudistuksen tarkoituksena on tehostaa työllistymistä ja varmistaa yrityksille osaajien ja työpaikkojen parempi kohtaaminen suunnitellusti sekä nopeissa rakennemuutostilanteissa. Uudistuksen onnistumisessa merkittävässä roolissa on Turun ammatti-instituutti erityisesti nuorten työllistymisen sekä täydennyskoulutuksen osalta sekä maahanmuuttajien kotoutuminen ja sen myötä muuttajien työllistyminen.
Kotouttamisen uutena toimintatapana käynnistetään kokeilu, jossa vanhempia osallistetaan vahvemmin koulutyöhön ja mahdollistetaan heille koulussa osallistuminen myös osaan opetusta. Lisäksi osana kotouttamistyötä perheiden kanssa solmitaan kouluissa oppimissopimukset, joissa vuosittain asetetaan yhteiset tavoitteet lasten oppimiselle ja niitä seurataan yhdessä opettajan ja vanhempien kanssa vuosittain. Määritetään toimintatavat ja rajat, joihin nuori ohjataan, mikäli tavoitetasoa ei saavuteta.
Alan järjestöjen kanssa käytävää vuoropuhelua lisätään. Muiden kaupunkien vaikuttavimmat käytännöt tarkastellaan osana kotouttamistyön vaikuttavuuden parantamista. Tavoitteena on tavoittaa erityisesti kotiäidit, joiden suomenkielentaito on heikko. Vastuuviranomainen informoi, paljonko tällaisia henkilöitä on löydetty, otettu ohjelmaan ja kuinka edistytään annettujen tavoitteiden saavuttamisessa.
Kaarinan ja/tai Liedon kanssa tarkastellaan yhteisen uimahallin toteutusta, ja laajennetaan liikuntaverkon seudullista tarkastelua. Liikuntatilojen rakentamisessa edistetään kumppanuusratkaisuja, joissa tiloja muodostetaan yhdessä yksityisten toimijoiden kanssa.
Turun liikuntauudistus astuu voimaan 1.1.2025. Boostii-edun käyttäjien sekä harrastetoimijoiksi rekisteröityneiden määrää ja harrastustarjontaa tulee seurata tiiviisti raportoiden kehityksestä liikuntalautakunnalle. Viestintää tulee tarvittaessa tehostaa ja mallia jatkokehittää palautteiden pohjalta. Tekoälyratkaisut tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa järjestelmän jatkokehityksessä huomioon.
Asukasbudjetoinnin toimivuus otetaan tarkasteluun. Ehdotusten arvioinnissa pitäisi paremmin huomioida muut käynnissä olevat hankkeet eri kaupunginosissa. Nykyisellään toteutetut asukasbudjetin linjaukset lisäävät ennakoimattomasti käyttökustannuksia palvelualueilla.
Turun talousarviosta vuodelle 2025 päätetään kaupunginvaltuuston kokouksessa 11.11.2025.