Marinin hallituksen sote-uudistusta ollaan viemässä vauhdilla eteenpäin. Kaupunkien ja kuntien näkökulmasta huolettaa sekä kiire että kirjausten vaikutukset.
Palvelujen rakenteet, tuottamisen ja järjestämisen tavat sekä hallinnolliset ratkaisut pohdituttavat varmasti monia kansalaisia, päättäjiä ja virkavalmistelijoita niin Turussa kuin muissakin keskuskaupungeissa.
Olisi tärkeää pitää huolta siitä, että kunnilla on jatkossakin kannusteet järjestää ennaltaehkäiseviä palveluja, kuten liikuntamahdollisuuksia ja kulttuuritarjontaa.
Turku vastaa kattavista vapaa-ajan palveluista kuntarajojen yli eli palveluitamme tarvitsee ja käyttää koko seutukunnan asukkaat. Tarkoitus on ollut ennen muuta lisätä ihmisten hyvinvointia, mutta myös vähentää sotepalvelujen kysyntää. Riittävätkö resurssit jatkossa pitämään ihmiset henkisesti ja fyysisesti hyvässä kunnossa?
Entä millaisia uusia rajapintoja syntyy kuntien ja maakunnan välille, kun osa palveluista siirtyy maakuntien tehtäviksi. Kuinka varhaiskasvatuksen ja koulujen yhteistyö neuvolan tai lastensuojelun kanssa aiotaan turvata, kun niiden järjestämisvastuu hajautetaan eri hallintoapparaatteihin?
Rajapintoja on syntynyt toki kuntapohjaisessa järjestelmässäkin, eikä siltä kokonaan voida välttyä. Nykymallissa näkemyseroja budjetoinnista on syntynyt sairaanhoitopiirien ja kuntien välille.
Olisi kuitenkin tärkeää, että uudistuksessa nimenomaan tiedon siirtoon ja asiakasnäkökulmaan kiinnitettäisiin erityistä huomiota – palvelujen laadun parantuminen ja hoitoonpääsyn nopeutuminen tulisivat olla ensiarvoisia tavoitteita uudistuksessa.
Erityinen huolenaiheemme Turussa on taloudellinen kestävyys. Kuntien suhteellinen velkaantuneisuus tulee kasvamaan merkittävästi, kun sotebudjetti siirtyy maakuntiin. Liikkumavara taloudellisten sopeutusten tekemisessä kaventuu.
Huolenaiheena on myös, miten aiempien vuosien saatossa syntynyt sotemenojen kasvu ja niiden aiheuttamat rasitteet vaikuttavat kuntien kamppailuun talouden sopeuttamisessa.
Soten siirtymisen myötä kuntien investointikyky laskee merkittävästi. Elinvoimaisuuden huolehtimisen mahdollisuudet heikentyvät, kun yhteisöverojen tuottoja ja taloudellisia kannustimia huolehtia kasvusta siirretään kunnista maakunnille.
Soteuudistuksen välttämättömyys asettaa hallitukselle kovia paineita onnistua. Uudistaminen ei kuitenkaan saa olla itseisarvo, sillä maan historian suurin hallinnollinen muutos voi pahimmillaan viedä kaupungeilta mahdollisuudet kehittyä. Silloin ei synny kasvua, uusia yrityksiä ja työpaikkoja.
Pahimmillaan uudistuksessa menee lapsi pesuveden mukana – jos kuntien rahoituspohja viedään alta, hyvinvointi ja palvelutaso heikkenevät soten ja myös esimerkiksi koulutuksen osalta. Ympäristövastuun kantamisesta puhumattakaan.
Turun kaupunki antoi oman sote-lausuntonsa Sanna Marinin hallituksen sote-uudistuksen lakiluonnokseen kaupunginvaltuuston kokouksessa 21.9.2020.