Hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee menestyviä yrityksiä

 

Yritykset ovat siitä kiinnostava yhteiskunnallinen taho, että ne ensinnäkin luovat työpaikat ja käytännössä pitkälti rahoittavat hyvinvointiyhteiskunnan palveluineen ja tulonsiirtoineen ja toisekseen esittävät ratkaisuehdotuksia asioiden hoitamiseksi nykyistä fiksummalla tavalla.

Yrittäjiä tavatessa ei kuule pyyntöjä lisärahoista vaan lainsäädäntöön tehtävistä muutoksista, joilla vähennetään turhaa sääntelyä. Kuunnellaan siis yrityksiä ja laitetaan hyvinvointiyhteiskuntamme rattaat pyörimään.

Kirjoituksessani koostan yhteen äskettäisen yrityspäivän teesejä. Kierros tehtiin viidessä varsinaissuomalaisessa pk-yrityksessä, joista on tietoja kirjoituksen lopussa.

 

Huutava työvoimapula – mikä avuksi?

Yritysten suurin ongelma tällä hetkellä on työvoimapula, joka vaivaa kaikkia aloja. Poliittinen keskustelu on pitkälti keskittynyt julkisen sektorin osalta esimerkiksi hoitajapulaan ja poliisien tarpeisiin, mutta yksityinen sektori on aivan yhtä vaikeassa tilanteessa.

Turun kauppakamarin syksyn 2022 kyselyn mukaan osaajapulasta kärsii lähes 70 % varsinaissuomalaisista yrityksistä.

Jos yritykset eivät löydä osaavia tekijöitä, tilauskantoja joudutaan ajamaan alas. Jos vientimme sakkaa tämän takia, myös alihankinta- ja palvelualan yritykset kärsivät.

Työperäinen maahanmuutto on nyt jo täysin arkipäivää monilla aloilla. Siksi yrityksistä katsottuna tuntuu absurdilta keskustelu siitä, että voisimmeko tässä kohtaa päättää, tavoittelemmeko ulkomaalaista työvoimaa Suomeen vaiko emme.

Kyse onkin siitä, miten yhteiskunta voi entisestään vauhdittaa ulkomaalaisen työvoiman saamista Suomeen. Tarveharkinnasta pitää luopua ja kielikoulutukseen on laitettava panostuksia. Suomen maabrändillä ja suomalaisen turvallisen yhteiskunnan markkinoinnilla on myös oma osansa. Asenteellakin on väliä.

 

Yhteistyötä oppilaitosten kanssa tiivistettävä edelleen

Kohtaanto-ongelmasta on puhuttu pitkään. Työntekijöiden osaaminen ei osu yhteen sen kanssa, mitä työpaikoissa tulisi tehdä.

Siksi koulutuksen on yhä paremmin vastattava yritysten tarpeisiin. Meidän ei pitäisi olla niin tutkintokeskeisiä, vaan luoda erilaisia muunto- ja jatkokoulutuspolkuja ihmisten erilaisiin elämäntilanteisiin ja yritysten erilaisiin tarpeisiin.

Oppisopimusmalli on hyvä, mutta monesti kallis ja vaativa yrittäjälle. Työharjoittelu ja työssäoppimisjaksot ovat tärkeitä väyliä työllistymiselle. Opettajien ja työnantajien vuorovaikutusta tulee lisätä – kun vastavalmistunut nuori hakee opintojen loppusuoralla töihin, opettajan ”käsiohjauksella” voi olla uskomattoman suuri merkitys.

 

Verotuksen oltava kannustavaa

Vasemmiston haavemaailmassa yhteiskunnan kasvavat menot rahoitetaan yritystukia karsimalla ja yritysverotusta kiristämällä. Logiikka kuitenkin pettää, sillä eiväthän yritykset tuota samalla tapaa, jos verotus kiristyy.

Monet kansainväliset yritykset hakeutuvat investointiympäristöön, jossa verotus on kilpailukykyistä. Eli Suomen verotuksen on oltava verrokkimaiden tasolla tai mielellään sen alapuolella.

Pk-yritykset ovat huolissaan ideasta laittaa osinkoverotus listaamattomille yhtiöille. Tähän ei missään nimessä pidä ryhtyä. Yritykset ovat osinkotuloista maksaneet verot jo matkan varrella.

Kaiken kaikkiaan työn verotusta on kevennettävä, jotta työn tekemiseen ja ahkeruuteen on kannusteita.

 

Yritykset ovat erilaisia – yrittäjä on useimmiten itsekin työntekijä

Julkisessa keskustelussa keskitytään usein parjaamaan globaaleja suuryrityksiä. Siitä vaan, mutta totuus yrittäjyydestä on toinen.

Suomessa on lähes 300 000 yritystä (ja mukana ei ole vielä maa-, metsä- ja kalatalousaloilla toimivia). Peräti 93 % yrityksistä on sellaisia, jotka työllistävät alle 10 henkeä.

Jokainen tämän kokoisessa työyhteisössä työskennellyt tietää, että kaikkien työpanosta tarvitaan. Monet yrittäjistä ovat itse asiassa todellisia moniosaajia – vastaavat taloudesta, johtamisesta, markkinoinnista kuin ihan suorittavista tehtävistä myynnistä ja ostoista talkkarin hommiin.

Tunnistetaan suomalainen yrittäjyys sellaisena kuin se on, ja annetaan arvoa ihmisille, jotka uskaltavat ideoida uutta, ottaa riskiä ja palkata työntekijöitä.

 

Yritykset seudullisina elinvoimaisuuden ja vetovoimaisuuden vetureina                

Yritysten toimintaympäristöön vaikuttaa paitsi markkinatilanne myös se, kuinka poliittinen päätöksenteko suhtautuu yrityksiin.

Meidän pitäisi niin kunnissa, uusilla hyvinvointialueilla kuin valtion tasolla luoda edellytykset yritysten kasvulle ja menestymiselle. Se ei tarkoita välttämättä lainkaan ns. yritystukia vaan yksinkertaisesti sääntelyn vähentämistä.

Kuntien ja kaupunkien lupaprosesseja ja asiointia tulee suoraviivaistaa – on löydettävä yhden luukun periaate ja vähentää byrokratia minimiin. Yrittäjälle aika on aina arvokasta, joten sujuvuus on tärkeää.

Yrityksiä tarvitaan myös tuottamaan lakisääteisiä palveluja, kuten sotea. Parasta siinä on, että julkinen tuotanto voi näin oppia yritysten toimintatavoista ja tuottavuutta pystytään lisäämään.

 

Yrityskierros tehtiin maaliskuun puolivälissä – lämmin kiitos keskusteluista

Kanssani kierrokselle osallistuivat Turun Yrittäjien entinen puheenjohtaja Pentti Salonen ja kollegani Niko Aaltonen Turun kaupunginhallituksesta.

Aamukahvit juotiin Prafitilla, joka valmistaa erikoiskalusteita ja alumiiniprofiileja Turun Urusvuoressa. Toimitusjohtaja Kati Pesonen toimii myös Varsinais-Suomen yrittäjien hallituksessa ja Turun yrittäjien varapuheenjohtajana. Prafit on perustettu 1975 ja työllistää noin 10 henkeä. Aamukahville ehti myös Turun yrittäjien pj. Mikko Rantanen.

Seuraava vierailukohde oli Itäharjulla toimiva vientiä tekevä konepajayritys Mesekon, joka on toiminut alalla yli 30 vuoden ajan. Toimitusjohtaja Timo Nättiaho vaikuttaa myös Teknologiateollisuuden verkostoissa. Vierailua isännöi myös myyntijohtaja Tero Nättiaho.

Lounasta syötiin ravintola Maunossa Biocityssä. Ravintolatoimenjohtaja Mari Tuovinen kertoi, että Maunon kolme lounasravintolaa Kupittaalla työllistävät noin 15 henkeä ja tämän lisäksi työllistetään extraajia tilauskeikoille.

Iltapäivällä matkasimme Kavalton tilalle Piikkiön, jossa meidät vastaanotti tilan yrittäjäpariskunnasta emäntä Taija Kavalto. Kavalton tila on kulkenut saman suvun omistuksessa jo vuodesta 1687. Tätä nykyä maanviljelystä on luovuttu ja yritystoiminta keskittyy tilaisuuksien järjestämiseen.

Kierroksen viimeisenä etappina kävimme Design Optikko Hakulassa Turun ydinkeskustassa. Pitkään Yliopistonkadulla toiminutta optikkoliikettä luotsaa yrittäjänä optikko Erkki Martin.

Yrityskierros oli kerrassaan mahtava tapa saada tietoa ja näkemyksiä yrittäjiä koskevaan päätöksentekoon ja antoi runsaasti ajattelemisen aihetta. Lämmin kiitos kaikille, pidetään yhteyttä.

 

Sini Ruohonen